Napoleon III, syntyi 20. huhtikuuta 1808. Charles-Louis Napoléon Bonaparte, oli Ranskan ensimmäinen presidentti vuosina 1848-1852 ja myöhemmin Ranskan keisari 1852-1870. Tänään me kerromme hieman hänestä.
Hän oli Napoleon Bonaparten veljenpoika, joka oli ollut Ranskan ensimmäinen konsuli sekä myös keisari vuosina 1804-1814. Napoleon III:n hallituskausi alkoi, kun hän valittiin Ranskan toisen tasavallan presidentiksi vuonna 1848. Vuonna 1852 hän järjesti vallankaappauksen ja perusti toisen Ranskan imperiumin, jonka nimi oli keisari Napoleon III. Hänen hallituskautensa leimaa merkittävät modernisointi- ja kehitystyöt Ranskassa, mukaan lukien kaupunkisuunnittelu Pariisissa, rautateiden rakentaminen ja Ranskan talouden laajentuminen.
Hän oli myös paljon liberaalisempi hallitsija kuin setänsä, hän uudisti ja muokkasi parlamenttia ja antoi sille enemmän valtaa ja oikeuksia. Napoleon III:n ulkopolitiikkaa leimasivat sekä onnistumiset että epäonnistumiset. Hän osallistui Krimin sotaan (1853-1856) Venäjää vastaan, tuki Italian yhdistymistä ja yritti perustaa Ranskan hallitseman imperiumin Meksikoon, joka lopulta päättyi epäonnistumiseen.
Hänen hallituskautensa päättyi vuonna 1870, kun Ranska voitti Ranskan ja Preussin sodassa. Preussilaiset vangitsivat Napoleon III:n Sedanin taistelussa ja syrjäytettiin myöhemmin. Toisen imperiumin kaatuminen johti Ranskan kolmannen tasavallan perustamiseen. Napoleon III eli loppuelämänsä maanpaossa Englannissa, missä hän kuoli 9. tammikuuta 1873. Hänen perintönsä on edelleen historiallisen keskustelun aiheena, ja jotkut pitävät häntä visionäärinä modernisoijana, kun taas toiset arvostelevat hänen politiikkaansa ja sotilaallisia hankkeitaan.
Napoleon III:n aikaisemmat fiaskot
Ennen valtaannousua Charles-Louis Napoléon yritti kaapata vallan väkisin kahteen otteeseen joka johti ensiksi maanpakoon ja sen jälkeen lyhyeen vankeustuomioon ja uuteen maanpakoon.
Ensimmäinen yritys tapahtui vuonna 1836 jolloin hän, pukeutuneena tykistöupseerin uniformuun otti haltuun Strasbourgin varuskunnan rykmentin, vangitsi Strasbourgin prefektin (kuvernööri) mutta varuskunnan kenraali pääsi pakoon. Tämän seurauksena sen hetkiselle hallitukselle lojaalit sotilaat marssivat kaupunkiin ja pidättivät Napoleonin sekä sotilaat jotka olivat ottaneet hänen puolensa. Napoleon joutui pakenemaan Sveitsiin, mutta hänen suosionsa vain jatkoi kasvuaan Ranskassa. Kuningas Louis-Philippe kuitenkin vaati Sveitsin hallitusta luovuttamaan Napoleon takaisin Ranskalle, mutta Sveitsi kieltäytyi, vedoten siihen että Napoleon on sotilas Sveitsin armeijassa sekä Sveitsin kansalainen. Ranska päätti siirtä armeijansa Sveitsin rajalle, jonka seurauksena Napoleon kiitti Sveitsin hallitusta heidän vieraanvaraisuudestaan ja lähti vapaaehtoisesti. Hän päätyi myöhemmin Lontooseen jossa hän asusteli muutaman vuoden.
Toinen yritys vuonna 1840, hän oli ostanut aseita sekä uniformuja ja palkannut 60 miestä joiden kanssa hän sitten suuntasi takaisin kohti Ranskaa Edinburgh-Castle nimisellä laivalla. Tämä toinen yritys oli kuitenkin täydellinen farssi, Napoleon sekä hänen miehistönsä vangittiin jo heti Boulognen tullissa, kaupungin varuskunta oli selvästi Napoleonia vastaan ja loppujen lopuksi hänet tuomittiit elinkautiseen Hamin vankilaan Sommen piirikunnassa.
Mutta kuten artikellin alussa jo kerroimekin, nuo olivat vain pieniä mäkiä hänen polullaan ja loppujen lopuksi hänestä tuli Ranskan keisari.
Nykypäivän Pariisi oli varmasti aivan tunnistamaton ilman hänen valtaansa ja taidekultuuri olisi todennäköisesti myös hyvin erilainen. Mutta miksi hänen hallitsijanimensä oli Napoléon III jos hän oli vasta toinen keisari? No, teknisesti hän oli kolmas sillä Napoléon I luopui kruunustaan jotta hänen oman poikansa voisi olla keisari. Napoléon II ei koskaan istunut valtaistuimella eikä häntä koskaan kruunattu joten hän ei varsinaisesti ollut laillinen keisari. Joka tapauksessa Napoléon III täten antoi vallaalleen lisää laillisuutta.
Mikäli itse haluat kokea Napoléon III:n vallan, Victoria III ja sen lisäosa ”Voice of the People” on juuri oikea peli sinulle.